keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lokakuu - Moodboard

Alkusyksyllä innostuin minäkin Pinterestistä.70-luvulla syntyneen oikeudella kuljen intteeernetin ihmemaassa hieman eturintamasta jäljessä. "Hitaasti mutta varmasti", sanoo nainen, jolle vasta pari vuotta sitten selvisi, mitä älypuhelin tarkoittaa.

Tässä kooste kuvista, jotka tarttuivat kuukauden kuluessa mukaan, tuntuivat ja näyttivät ihan lokakuulta.






Tätä kuvaa rakastan jotenkin ihan erityisen paljon, kiitokset alkuperäisestä löydöstä Kummitustalon Stellalle.



 





tiistai 29. lokakuuta 2013

Mukillinen verenpisaroita

Veriaiheinen postaus korkatkoon edessä häämöttävän lempijuhlaviikonloppuni odotuksen, Kekri, Halloween ja Samhain, juhlin mielelläni ja hartaasti teitä kaikkia!

Löysin taannoin kirpparilta kivan kahvikupin. Verenpisaroiksi paljastunut kuviointi lämmitti vanhan goottitytön sydäntä niin paljon, että pakkohan se oli korjata parempaan talteen. Ja nykyisin ei ole enää olemassa aamukahvia Torpalla ilman tätä mukia, siitä tuli heti suosikkini.



Ja nyt seuraa kysymys teille: osaako joku valoittaa hieman mukin tarinaa? Ilmeisesti kyseessä on jokin Arabian ja Veripalvelun yhteistyötuote, mutta googlettamalla en löytänyt enempää infoa. Ihan uteliaisuudesta olisi kiva tietää, miten ainutlaatuinen yksilö mahtaa olla kyseessä.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Myrskyä odotellessa.

Myrskyn merkit ovat ilmassa, joten Campadrelta tekemäni tilaus ei saapunut päivääkään liian myöhään. Bercaton retrokuosinen, maailman pehmein torkkuhuopa ylitti ylikriittisen nettikauppaostoskynnykseni, se on vaan ihan täydellinen!


Vaaleat verkkokynttilät Tiimarista, puinen tarjoitin kirpparilöytö parin kuukauden takaa.


Tiivistetään nyt vielä kaikki pahimmat kliseet tähän loppuun, koska tänään, jos koskaan, ne pitävät niin paikkansa. Onhan kuitenkin maanantai. Eli taidanpa kääriytyä huopaan, sytyttää kynttilät ja mennä sohvalle koirakasan jatkoksi sitä hirmumyrskyä odottelemaan. Ilmeisesti meillä ei  myöskään ole mitään asiaa ulos enää tänään, mikäli koirien kuorsausta on uskominen. Punaviinin korkkasimmekin jo.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Blue is the colour of my Soul

Syksy on ollut kiitollisen kaunis ja kuulas. Torpalla viettämiimme viikonloppuihin on osunut vain yksi tihkusateisen harmaa lauantai. Viime sunnuntaina syysvalo näytti taas parastaan; taivas hehkui syvänsinisenä ja pieni tuulenvire yllytti Terijoen salavan oksat villiin tanssiin katon yläpuolella. Tuijotin näkyä häkeltyneenä hetken, sitten hain sisältä kameran.








tiistai 22. lokakuuta 2013

Vaaka ja vatkain

Viikonlopun kirpparikierrokselta tarttui mukaan mm. nämä keittiön kaunokaiset, joilla on kuntonsa puolesta vielä muutakin käyttöarvoa kuin pelkästään hyllykoristeena nököttäminen.

 Vanha keittiövaaka. 6,5 €.
Käsinveivattava vatkain. Osoittautuikin jo käytössä käteväksi! 1,5 €.

Kirppariharrastus (kait sitä voi harrastukseksikin kutsua?) on vähän kaksipiippuinen juttu. Nautin kyllä vilpittömästi jo pelkästään kiertelystä ja riemuitsen, kun löydän jotain tarpeellista ja kaunista, halvalla. Toisinaan taas tuntuu, että sorrun ostamaan liian helposti ajatuksella "ostan kun halvalla saan, ja myyn ehkä sitten joskus eteenpäin". Jotenkin kai pelkään joku kaunis päivä havahtuvani kaikki kaapit ja nurkat täynnä näitä kirppareilta haalittuja "aarteita". (Aarteenmetsästys onkin juuri kuvaava sana harrastukselle.) Tämä on ehkä vähän ristiriidassa sen kanssa, että koen kuitenkin olevani hyvin kulutuskriittinen, enkä juuri koskaan osta esim. vaatteita nettikaupoista tai uutena ylipäänsään. Nykyään vaan kirpparitkin tuntuvat olevan niin täynnä pöydillä vellovaa kertakäyttötrikoomerta, että onko se paidan ostaminen käytettynä kirpulta 3 eurolla loppujen lopuksi yhtään sen ekologisempaa tai eettisempää kuin samaisen paidan ostaminen täysihintaisena ketjuvaatekaupasta, jossa se ei alunperinkään maksa kauheasti enempää.
Noh, ehkä tämä intohimoinen, lähinnä kauniisiin vanhoihin esineisiin keskittyvä, kirpparointi on kuitenkin pienempi paha?  

maanantai 21. lokakuuta 2013

Viikonloppu maalla

Tiedättekö tunteen, kun mieli täynnä odotuksia ja suunnitelmia ja to-do-listoja suuntaat viikonlopun viettoon, ja sunnuntaina havahdut siihen, että sait tehtyä ehkä kaksi ja puoli asiaa? No niin tiedän minäkin!

Lauantaina suunnattiin polleana kohti paikallista rautakauppaa puutavaraostoksille, ajatuksena saattaa vihdoinkin saunan sisäpuolen remppa valmiiksi. Naputella puuttuvat ikkunalistat, ovenkarmit ja lattiritilät paikoilleen ja vetäistä koko komeus pariin kertaan sävytetyllä saunasuojalla.

Paikallinen rautakauppa oli tietenkin mennyt kiinni jo klo 13, eletäänhän nyt jo paikallista talviaikaa eli viljapellot on paketoitu seuraavaa kevättä odottamaan. Eipä stadilaisfriidulle juolahtanut mieleen, että joku paikka oikeasti menee lauantaisin kiinni klo 13. Maaseutu-Enne 1-0. (No tehtiin sitten sitäkin tuottoisampi kirppari- ja ruokakauppareissu.)

Eipä sillä, että siitä rempasta olisi mitään tullut muutenkaan. Parin viikon työputki vaati veronsa, ja ensimmäisen vapaapäivän kunniaksi oikaisin lounaan jälkeen sohvalle katsomaan suoraa lähetystä Helsinki Horse Showsta, heppatyttö kun olen. Näin pari ekaa hyppyä ja havahduin tokkuraisena 1,5 tunnin kuluttua lopputeksteihin. Ulkona olikin jo hämärää. Saunanlämmityshommiin siis. Ja hyvinhän se taas lämpeni ilman niitä listojakin. Jos sitten ensi kerralla...

Viikonloppu sujui siis hyvin pitkälti edellisen postauksen ennusteiden mukaisesti. D-vitamiinia nappaan ison annoksen päivittäin, vuodenaikaan katsomatta. Ja villasukkiakin löytyy yhden pataljoonan tarpeisiin. Tuoksukynttilät, check. Punaviini, check. Haravointi, check.
Ei saatu kaupasta listoja mutta juustoja kylläkin. Taustalla torppakauppojen mukana tullut, kenties maailman rotupoliittisesti epäkorrektein sisustusesine ikinä. Vaatinee ehdottomasti oman postauksensa.


Tupa lauantai-iltana. Arvatkaapa, mikä mahtaa olla allekirjoittaneen lempiväri tällä hetkellä? Kuvassa näkyy myös Torpan valkoiset lautalattiat, vain jalkalistat puuttuu.



Tupa sai kaupunkivarastosta uuden vanhan lampun kruunukseen. Tämä yksilö ostettu Ikeasta (!) joskus sata vuotta sitten. Yksi harvoista asioista, joista ko. puljussa olen koskaan tykännyt.

Mistä tätä oranssia oikein tulee??!


Haravointi. Tuplacheck. Ja itseasiassa keksin toisenkin hyvän asian Ikeasta, nimittäin noi siniset kassit. Toimii erittäin hyvin sekä lehtien raahaamisessa kohti kompostia kuin halkojen kuljettamisessa ladosta Torppaan. 

Enkä enää koskaan ikinä valita kaupunkikodin takapihan haravoinnista. Vajaa kaksi sataa neliötä ei ole Torpan työmaahan verrattuna mitään, ei mitään! (Tällä lihassäryllä en pysty sitä aiemmin mainittua enää edes haravoimaan. Maatukoon kevääseen.)

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Viikonloput suunnitelmat...

...tiivistettynä. Odottavan aika on pitkä!
Ehkä lähetän blogiin sitten terveisiä sieltä kompostista jossain vaiheessa. Onhan mulla älypuhelin.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Karvankaan väliä

Kaivakaapa jo astmapiiput valmiiksi, sillä postaus sisältää tukehduttavan määrän karvoja.

Sisustusvinkki päivään: älä hanki koiraa.
Kyllä. Puhumme juuri sinusta.
Tai jos hankit, älä kuitenkaan kahta.

Mistä näitä koiria oikein tulee?!

Tai jos kaksi, niin mielummin sellaisia pieniä ja vähäkarvaisia. Mutta älä missään nimessä kahta isoa ja sekarotuista, jotka tiputtavat turkkinsa vuorotellen.

Mutta jos tällainen tuplavahinko pääsee kuitenkin käymään, älä osta harmaata sohvaa.
Tai violettia villamattoa.
olohuone kaksi sekuntia imuroinnin jälkeen.
Tai jos olet niin tyhmä, että silti ostat, voit varautua siihen, että mikään imuri tässä maailmassa ei tule pelastamaan sinua ja koti-idylliäsi karvanlähtöaikana. Joka siis kestää kahden koiran kanssa läpi vuoden.

Reality check: tältä meillä oikeasti näyttää.

Sohvalla on vähän rapsuteltu koiraa...


"Se en ollut minä."
Ei mulla muuta tänään. Imurisponsorit, saa ottaa yhteyttä.

Maanantaita ihmiset!

lauantai 12. lokakuuta 2013

Kallot hyllyyn ja vinyylit suoraan.

Meille tuli uusi stereotaso kaupunkikodin olkkariin kun mies teki. On se kyllä melko kätevä! ja kyllähän tota hyllykköä aikamme petsattiinkin.

 Mun aarrekallokokoelma. Yleensä kai naiset ostavat uuden hajuveden silloin, kun haluavat vähän hemmotella itseään. No mä ostan uuden kallon. Luuuv.



Mies ja nuorempi karva-assari karkasivat maalle, me jäätiin tyttöjen kanssa stadiin. Allekirjoittanut on I Love Me-messuilla työn puolesta koko viikonlopun, vanhemmalla karva-assarilla taas vaativia lepäilyhommia. Kyllä me molemmat taidetaan niitä poikia vähän kaivata.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kaatosateinen keskiviikko

Sade piiskasi niskaan heti aamusta, lenkkeilyhullu koirakaan ei jaksanut tänään innostua.
Ajatuksissani palaan vielä viikonloppuun, jolloin...

...tehtiin vähän klapihommia.

...rivo sammakko otti rennosti kaivonkannella.

...ihailin kasvihuoneen läpi tulvivaa kuulasta valoa loputtomiin.

...seisoin keskellä tuulten yllyttämää vaahteranlehtisadetta.
...isäpuoli loukkasi sormensa sirkkeliin, tuhahteli laastarille ja jatkoi duunia. Pikkunaarmuja kuulemma. Seuraavana päivänä lekurista kolme viikkoa sairaslomaa; sormi poikki kahdesta kohtaa. Miehet.

...tehtiin vähän risusavottaa. Taisi siinä palaa pari puuceen vanhaa paskalautaakin.

Tämä järjetön ikävä joka valuu niskaan kaupungissa ollessa ja saa 1,5 viikkoa tuntumaan ikuisuudelta. Kertokaa; tottuuko tähän koskaan?